Varustegalleria - traditional

Suurin osa tekemistäni varusteista on traditional -skaalaa (mittakaava 1:9), ja ne sopivat siis mm. Breyer Traditionaleille, isoille nukkahevosille ja toisinaan jopa barbihepoille (joille en kyllä varta vasten tackia tee; niitä eksyy käsiini vain kustomoinnin merkeissä). Pyrin siihen, että kaikki varusteet toimivat ja ovat säädettävissä erilaisille hevosille sopiviksi siinä määrin kuin tarvitsee, eli realistisesti.

Sivua päivitetty:
- 29/10/19: Riimulistaa päivitetty, naruihin lisätty yksi kuva.  
- 23/2/20: Satulatehtailuni räjähti käsiin, joten teen myös satteleille oman sivun. Julkaisen sen sitten jahka aika on. 
- 11/3/20: Satulasivu julkaistu ja tämän tacksivun tekstejä ja kuvia päivitelty. 


Tällä sivulla näkyvät riimunarut, riimut, valjaat ja sekalaiset. SUITSET JA OHJAT ovat omalla erillisellä sivullansa, kuin myös KUOLAIMET. Niinikään SATULAT ovat omalla sivullaan.

Ja kaikille "ei minusta tuohon olisi" -narisijoille, VANHAA TACKIA on kokonaisen sivun verran! Menkääpä kauhistelemaan.


-----------------------------------

NARUT
Riimunaruja on kertynyt paljon, koska niitä on helppo tehdä; ainakin jos ei pistä pahakseen solmuja ja tietää, miten letitetään. Toisaalta nahkasuikaleistakin olen tehnyt riimunaruja. Lukkoina käytän joko korulukkoja tai itsetehtyjä koukkuja. Suosin koukkuja siksi, koska varsinkin ketjunarun kanssa se mahdollistaa narun pujottelun riimun renkaista.

Kalalankaa ja korulukko.

Letitettyä villalankaa ja koukku.

Narua ja korulukko.

Kalalangasta letitetty naru koukulla.

Ketjunaru letitetystä kalalangasta, pienellä koukulla.

Narua ketjun ja koukun kera - varmaan yksi parhaista naruistani...

Letitettyä kalalankaa ketjun ja korunosakoukun kanssa.

Pätkistä letitettyä kalalankaa, jossa on seassa ompelulankaa. Ketjulla ja korunosakoukulla.

Verhojen uusi elämä ketjunaruna.

Ruskea naru on peräisin joistakin verhoista, mukaan letitetty ompelulankaa, päässä koukku. Tästä voi sitoa ohjat.

Letitettyä kalalankaa kera ompelulankojen ja verhonjämien. Ketju on lisäämässä pituutta, tämä on hevosille liian nysä mutta poneilla ehkä menee. Tai jossakin tilanteessa jossa lyhyet narut ovat kätevimpiä?

Yhden lokakuussa 2019 tekaistun ssatiininauhanarun renkaat ja koukku. Huomasin, että kun koukun ja D-renkaan välissä on yksi (ovaali)rengas, naru ei irtoa riimusta niin helposti. Eikä tämä edes ole nahan veroista mitä painavuuteen tai löysyyteen tulee.

RIIMUT
Koska riimuissa ei välttämättä ole kuin yksi säädettävä osa (niskaremmi), en ole näiden materiaalin kanssa niin tarkka kuin suitsia tehdessäni. Remminleveys saa olla reiluhko. Solkityyppi voi joskus olla kielisoljen sijaan liukusolki. Tärkeintä on, etteivät poskiremmit ole liian pitkät ja toisaalta turparemmin pitää olla väljä. Turparemmin osien ja poskiremmin yhdistävän renkaan tulee olla niin iso, että siitä mahtuu hyvin pujottamaan koukun, jos riimunarussa on ketju. Tykkään myös tehdä leukaremmiin ainakin yhden koukun, jolloin riimua ei tarvitse säätää uudelleen joka kerta, kun sen jollekin pukee.

Paperinohueksi ohennettua nahkaa. 2016 tai 2017.

Ohennettua nahkaa, mahdollisimman kapeaksi leikatut suikaleet ja pienet kielisoljet. 2016.

Feikkinahkanauhaa. Perustoimiva riimu, kuitenkin kaukana hienosta. 2017, kuten muutkin tässä "sarjassa".

Feikkinahkanauhaa...

Feikkinahkanauhariimuja.

Sympylle jämäsuikaleista tehty riimu. 2017.

Raasteen riimu, myös jämäsuikaleista tehty. 2017.

Vaaleanpunaista mokkanauhaa ja ruskeat metalliosat. 2018.

Kirkkaanpunaista mokkanauhaa ja hopeanväriset metalliosat.

Limenvihreää mokkanauhaa ja 'kullanväriset' metalliosat.

Ruskeaa mokkanauhaa, 'kullanväriset' metalliosat. Säätövaraa on reilusti, mutta tätä kuvaa ottaessani tajusin, että riimun säädöt ovat jääneet edellisen käyttäjän mittoihin; leukaremmi on kovilla.

Ruskean punontanahkanauhan lihapuolesta tehty riimu, elokuu 2019. Aines on paljon kestävämpää kuin uskoisi, ja on ihanna löysää, joten siitä kelpaa tehdä riimuja! Tämä yksilö sopii parhaiten siroihin puoliveripäihin ja pienemmille karjahevosille. (Tämä taisi myös olla ensimmäinen riimu, johon lyhensin tuon solkipalan, jolloin sen leikkuumitta ei ole enää neljä vaan kolme senttimetriä. Kaikissa tämän jälkeen tehdyissä on sellainen.)

Samaa kamaa kuin edellinen, mutta sopii isommillekin puoliverisille. Elokuu 2019.

Punontanahkanauhan lihapuolesta tehty riimu, jälleen kerran. Elokuu 2019. Paljon löysempi kuin edelliset, minkä lisäksi niskaremmin solkipalassa on D-renkaan sijaan nahkainen pidike ja alahihna on tehty kokonaan rautalangasta.

Sininen nahkariimu, jossa heijastinnauhaa poskiremmeissä ja turpiksessa. Elokuu 2019. Tämä on tehty "hevosreseptillä", mutta istuu parhaiten poneille ja menee just ja just myös pienille puoliveritammoille, kuten näkyy. Syy riimun ahtauteen lienee tuossa paksussa ja vähän tönkössä nahassa.

Sininen nahkariimu, jonka poskihihnoissa ja turpiksessa on heijastinnauhaa. Elokuu 2019. Tämä on tehty reilummaksi kuin edellinen, ja menee hevosille... Juuri ja juuri. Tai siis se ei ole löysä, eikä riimussa riitä kauheasti säätövaraa, ja turpis tuntuu liian kapealta. Ongelmat eivät näy kuvista, mutta ovat selkeitä käytännössä.

Pehmeästä nahasta tehty erittäin löysä riimu. Elokuu 2019. Tämä ei pysy muodossaan lainkaan, kun ei ole jonkun naamalla. Varsinkin turparemmi on liioitellun väljä, mutta riimun voi silti pukea liian pienelle hevoselle (tuo kimo tamma tuossa) ilman että turpis valuu sierainten päälle.

Valkoisesta satiininauhasta tehty talliriimu, jonka kanssa kokeilin erilaisia designejä tuon kolmipaikkaisen eturenkaan (three-slot ring) kanssa. Ja jouduin tekemään tähänkin liukusoljen... Lokakuu 2019.

Punainen satiininauhariimu. Taas yksi rengasdesign, joka ei toimi niin hyvin kuin ehkä olettaisi. Lokakuu 2019. Tästä tuli Okayn oma, eli ilmeisesti punainen on sen väri nyt sitten.

Musta talliriimu, tehty punontanauhan lihapuolesta. Lokakuu 2019. Riimu on tässä säädetty tarkoituksella liian alas; turparemmi roikkuu melkein nenällä ja niskaremmin saisi tuosta huomattavasti tiukemmalle. Jähmeytin tätä asentoonsa laittamalla siihen ison koukun ja kasan suht painavaa ketjua siihen roikkumaan.

Musta talliriimu, tehty punontanauhan lihapuolesta. Kyllanväriset metalliosat. Lokakuu 2019. Tästä tuli Salman uusi oma riimu, kerta edellinen "eläköityi" käytöstä.

VALJAAT JA KÄRRYT/VAUNUT
Valjaat ovat jääneet vähälle tekemiselle, mutta parit löytyy. Mitään vedettävää ja kannettavaa ei paljoakaan ole, eikä kärryille edes ole järkevää säilytystilaa, joten modelliversumissani ei juuri harrasteta valjasteluja.

Kantovaljaat. 2018.

Vetovaljaat esim. hiihtoratsastukseen tai oikeaan kärryajoon. Vähän pitää vielä muokkailla ja lisätä juttuja. Tuo sekki on ensimmäinen jonka olen ikinä tehnyt. Kesä 2018.

MUUT
Apuohjat, juoksutusvehkeet, loimet. Laitan tähän kategoriaan myös sellaiset romut mitä en ole tehnyt kovin paljoa ja joka ei siksi ansaitse omaa osiotaan.

Suklaanruskea juokseva martingaali, tarkoituksella aika lyhyt. Kesä 2018.

Musta juokseva martingaali ja kaulahihna. Kesä 2018.

Sama musta juokseva martingaali.

Kiinteä martingaali. Kesä 2018.

Vanha juoksutusvyö, jonka tein kokeeksi. Ei päässyt lokerikkoa pitemmälle... Tehty näköjään vuonna 2017, vaikea uskoa.

Hyvin huonosta nahasta tehty kokeellinen juoksutusvyö, sivuohjat ja lenkit ohjien kiinnitystä varten. Tein tämän lähinä testatakseni tekniikoita ja ottaakseni mittoja ylös, jotta voin myöhemmin tehdä jotain oikeasti järkevää. 2017.

Sinisestä nahasta (eri laatuja) tehty juoksutusvyö, sivuohjat ja kapsoni. Tehty 2017 suunnilleen heti punaisen rupunahkavyön jälkeen. Liina on letitetty harmaasta ompelulangasta vain siksi, koska mitään nauhaa tai nahkaa samaan rooliin ei ollut.



Epätyypillisehkö juoksutusliina.

Rollon suojaloimi, jolla estetään hevosen pölyyntyminen.


Killin suojaloimi.

Spillin suojaloimi. Erittäin ruma mutta ajaa asiansa...

KULISSIT
Kuinka säilytän näitä roinamääriä? Lokerikoissa! Itselläni on erilliset lokerikot suitsille, kuolaimille, riimuille & naruille, isommille romuille, satuloille, jne. Ostan lokruni yleensä Prisman kalastustarvikeosastolta (vieherasiat) tai tavaratalojen niiltä osastoilta, joilta saa kaikenlaisia työkalujen säilyttelyyn ja kuljetukseen sopivaa tavaraa. Jälkimmäisissä on yleensä mukava määrä väliseiniä, toisin kuin vieherasioissa (miksi?), ja riippuu ihan varastoitavasta roinasta, onko se hyvä vai huono juttu. Silloin kun lokerikkojen tai lokeroiden nimikoiminen on tarpeen, käytän siihen kaksipuoleista teippiä ja pieniä paperinpaloja. 

Suitsi- ja kuolainkokoelmani on joskus (ennen kesää 2017) ollut pieni...

Yksi kuolainlokerikko, 2020.

Maanläheisen värisiä nahkaohjia, 2019.

Satuloita, 2020.

Sivu päivittyy ajan kanssa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Danke schön, tämä blogi ei ole saksalainen kylläkään.