sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Cage

Nimi: Cage Breaker xx "Bad Boy/Pahis"
Valmistaja/malli: Breyer Traditional Secretariat (Smarty Jones mold).
Koko/mittakaava: Traditional / 1:9.
Sukupuoli: Ori.
Rotu: Englantilainen täysiverinen.
Väri: Punarautias. Naamassa tähtipiirto. Sukat oej ja mtj.
Muuta: Yksi neljästä ensimmäisestä hevosmallihankinnastani vuonna 2018! Tuli siis samassa satsissa Lantun, Okayn ja Reizvollin kanssa.

Olin aika kauan kuolaillut Smarty -moldia, mutten jostain syystä sitä hankkinut. Laukkuri on aika haastava juttu, mutta toisaalta, viimeaikoina olen antanut ihan liikaa painoarvoa varustettavuudelle ja modellien asennoille. Rehellisiä jos ollaan, ei ole mitään järkeä jättää tätä ostamatta, hieno se on. Sitäpaitsi Smartyllä (joillakin moldin malleilla siis, ei kaikilla) on juurikin tackmakingin takia niskassa kolo harjan seassa, jotta tätä pystyy pukemaan. Kerkesin sitä jo testata, ja se toimii, mitä nyt ei ole kovin terveellistä nahkaroinalle tulla melkein puretuiksi puoliksi, että saa lätkittyä ne yhden hepan naamalle. Pitänee täten tehdä tälle jotain personal tackia, ettei tarvitse niin usein riisua!

Secretariat tulee jalustan kera, ihan vain siksi, koska ilman sitä heppa ei voisi seistä ollenkaan. Jalustan saa irti (tai oikeastaan hepan saa siihen kiinni). Näiden apuvälineiden ansiosta Breyereitä näkee niin dynaamisissa asennoissa; lelulla tuollaisesta olisi vain haittaa.

Nimi on peräisin listasta, jota olen pitänyt jo vuosia. Kerään siihen kaikkea mitä päähän ponnahtelee, ja onhan se arvokas nyt. En henkilökohtaisesti sulata laukkaurheilua sellaisenaan, varsinkaan äärimmilleen vietynä, koska siinä vaiheessa ihmisiä tuppaa kiinnostamaan enemmän maine, raha ja voitto kuin itse hevoset, eivätkä laukkurit kai pääse paljoa ulos muutoin kuin radalle. Lisäksi hevoset oikeasti juostaan hengiltä liian nuorina; parivuotias on vielä kasvava eläin, varsa, vaikka miten näyttäisi muka kehittyneeltä! Joillakin laukkaura loppuu jossakin viisivuotiaana, mikä on käsittämätöntä; en ihmettele yhtään jos se ei jatku, kun kroppa hajoaa. Sitten jos vielä pitää uran ajan asua häkissä (jollaisia karsinat ovat) kaikki 'vapaa-aika', niin - tästä tämän nimi tulee. Cage Breaker. Kutsumanimi on yleensä ihan pelkkä Cage, mutta myös Bad Boy tai Pahis. Selitän luonteesta alle.

Kustomeissani ei toistaiseksi ole ainuttakaan ärripurria, jolle langettaisi pahan maineen pienoismaailmaani ajatellen, mutta joku tässä Cagessa vähän kolahti siten, että keksin sille taustaa ja luonnetta. Astetta keljummin käsitelty entinen kilpajuoksija (Suomessahan ei ole laukkaurheilua samalla lailla kuin raveja...), joka on tuotu jostain ulkomailta Suomeen. Ei mikään lasten hevonen ole hän, kosketus on paha juttu ja kaikki pitää kirota alimpaan kuuseen mahdollisimman kovaa jos lähelle tulevat. Riimu pitää olla aina päässä, yhtenä syynä se kun sormia pureva hevonen on vaaraksi, ja puremiseen varattava aika tulee minimoida. (Oikeastihan esim. Nevele Pride, ravuri, oli juurikin ihmisiä syövä hevonen. Silti sitä käytettiin jalostukseen, koska se juoksi hyvin - minusta tämä jos mikä kertoo, että ihmisiä kiinnostaa eläimestä saatava hyöty enemmän kuin se, millainen luonne sillä on. Huono luonne tarkoittaa riskaabelia hevosta, mitä ei todellakaan pitäisi katsoa läpi sormien.)




















There's no real point in this photo...

Smarty -moldi istuu käteen hyvin, kirjaimellisesti.


Jalusta. Base.

Kauniin puhkipalanut kuva, mutta pointti oli tuo kiinnike.

"Loput" ovat kasaumakuvia, eli käytännössä sellaisia, joissa on ympärillä maailmaa, varustetta, tarinaa tai jotan muuta millä yritän saada vaikutelmaa meneillään olevasta hetkestä. Cage on osoittautunut kivaksi kasaumakoniksi, harmi kun studiolootani ei ole tarpeeksi tilava sille... Olisi myös enemmän edukseen jos taustalla olisi oikeasti jokin kuva metsiköstä tai jotain. (Niin ja en toistaiseksi ehkä osaa asetella nukkejani ratsastamaan oikeassa asennossa, melkein aina ovat olleet liian pystyssä kun ottaa huomioon, että alla on täysiä juokseva rallikaakki.)

Cage ensi kertaa "kunnolla" ratsuna. Tarinallisesti tämä tuskin onnistuisi, mutta onneksi pienoismallit ovat pienoismalleja!

Tosi. Ärjy. Muokkaus. Ja sanon sen ääneen, hui.

Taas yksi ärjyhkö muokkaus. Läpersin jalustan piiloon.


Muoggi.

Vanhennos. Whatever. Kuitenkin haen kokoajan jotain synkeää dynaamisuutta näillä kuvilla, enkä tiedä, onnistunko ikinä.




Olisi kivaa jos voisin kuvata tällaista, mutta eihän sellaisia kameroita tehdä...





Cage ja Killi.



Huomasin, että kyllä tätäkin paljon tekee mieli kuvata. Samalla opin ettei mikään lysti ole ikuista, nimittäin suurin studioni on liian pieni... Vaikea saada riittävän kivoja kuvia, kun tila loppuu ja maailman rajat kurkkivat pitkin kuvien reunoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Danke schön, tämä blogi ei ole saksalainen kylläkään.