lauantai 13. toukokuuta 2017

Wishmeluck (Cortes)

Nimi: Wishmeluck "Vissy" (mallin nimi Cortes "C")
Valmistaja/malli: Breyer, Cortes "C" (Walking Thoroughbred mold).
Koko/mittakaava: Traditional (1:9).
Sukupuoli: Ori.
Rotu: Moldi täysiverinen; malli puoliverinen. Täysiveriseksi tämän nyt kuitenkin miellän, kerta menin nimeämään uusiksi.
Väri: Musta. Naamassa tähdenaihe ja piirronpätkä nenäpiissä. Takajaloissa repaleiset vuohissukat, joissa ruunutäpliä.
Muuta: Ostin Cortesin siksi, koska se näytti kuuluvan niihin parhaiten muotoilluihin traditionaleihin mitä Breyerillä on. Ja oikein se osui sitten. Olihan tämä kallis, mutta miepä en viitsi ostaa mitään vähemmän laadukasta muotoilua sen takia kun se sattuisi maksamaan vähemmän. Olen myös todennut, että juuri tämän moldin muotoilijan mallit kiinnostavat minua suuresti, kun kyyläilen hankittavia traditionaleja. Realismisilmä.

En tiedä osaanko sepittää tähän mitään älykästä, näin niinkun siksi kun tämähän on Breyeriläinen, ja Breyeriläiset nyt yleensä tehdään pienoismallareille eikä lapsille. Perustoimiva, sanoisinko. Varusteystävällisyys on huomioitu ja Cortesille voi heittää varusteita niskaan ilman, että esimerkiksi harja tulisi tielle häiritsemään.

Omalla yksilölläni asento on vähän kiikkerä, johtuen ehkä pienestä valmistusvirheestä jonka myötä kintut eivät ihan varaa painoa tasan oikein. Puuvillahansikkaiden kera tämä on kuitenkin kestänyt ihan hyvin pystyssä, ja säilytyksen ajaksi puen sille sellaisen typerän kangasloimenkin kaiken varalta.

Olen lukenut, että vaikka Breyer -originaali olisi kuinka yksityiskohtaisesti tehty, ovat nämä muoviset tehdasversiot aina vähän karkeatekoisempia. Syynä on juuri se kun ne ovat muovisia. Kuumennettuna se olisi muotoiltavissa esimerkiksi työkaluja käyttäen, mutta itse suhtaudun vähän oudosti siihen että mentäisi OF -heppoja nyhräämään siksi kun valuvaiheessa jää tarkkuutta pois. Plus, tämä on kokonaisuutena erinomainen otus.

Cortes on ehtaa kameranruokaa laumassani, kuten muutkin Breyerini.

Päädyin alkukesästä 2017 tekemään sellaisen ratkaisun, että nimeän myös Breyer traditionalini uusiksi... Helpottaa elämää ja mielikuvituksen käyttöä, kun ei tarvitse yrittää keksiä vaihtoehtoista elämää hevoselle, joka on jo olemassa. Täysiverisille on aika helppoa keksiä nimiä, kun ne ovat useimmiten englanniksi. Tästä tuli Wishmeluck, lempinimenä toimii Vissy. Molemmat sopivat värin osalta, ja toisaalta W ja V ovat osuvan värisiä mustalle hevoselle. ja miksi suomalaistyyppinen lempinimi? No ihan siksi, kun se maailma, jossa nämä näen, on Suomi, ja hevosten käsittelijät suomalaisia. Lisäksi olisi varmaan vähän vaikeaa suomalaisena käyttää eläimestä lempinimeä, joka on vain yhden kirjaimen mittainen...




































Seuraavat kuvat todistavat, että tykkään tästä mallista vähän liikaa. Piti kuvata riimua ja naruja, mutta lopulta niistä tuli pelkkää rekvisiittaa kun kuvailin mustaa hevosta mustalla taustalla. Pahoittelen miljoonaa kuvaa joissa ei äkkiseltään ole mitään eroja. Karsimisesta ei meinannut tulla mitään, mutta uskokaa, sitäkin tein.   






































Seuraavaksi tulee pelkkiä randomeita kuvia, jotka ovat peräisin mm. kasaumista ja valokuvatarinoista.

Vissy tuntiponina, valokuvatarinan voi lukea ja kytätä täältä.

Kaksi mustaa poikaa, molemmat yhtä kuvauksellisia... Koko kuvasatsi nähtävissä täältä, tai siis myös ne joita en ehtinyt tälle sivulle ladata (köh).







Tämä ja pari seuraavaa ovatkin jo läjästä jota en kokonaisuutena olekaan julkaissut. Vielä.





Heppaselfieitä on tosi vaikea järkätä ja ottaa oikein. Tosin omat kokemukseni rajoittuvatkin vain mittakaavaan 1:9.



Olipas vaikeaa valkata mitä kuvia noista kasaumistani tähän laitan... Niiden kuitenkin pitäisi ainakin jossakin välissä löytyä Visualratista, josta niitä sitten linkkailisin. Osahan siellä jo onkin.

Varsinkin traditionalien kohdalla otan tämän perinteeksi, että laitan tuollaisia "tallielämäkuvia" itse hevosta esittelevien kuvien perään, toki niin että ilmoitan selkeästi sen rajan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Danke schön, tämä blogi ei ole saksalainen kylläkään.