tiistai 18. huhtikuuta 2017

Töpö

Nimi: Töpö (epävirallinen nimi)
Valmistaja/malli: Schleich, quarterhevosori.
Nykyään: Isomerkkinen musta tilastohevonen, ori.
Kustomoija, ajankohta: Afuze, taisin saada valmiiksi 2014.
Koko/mittakaava: Little bit.
Sukupuoli: Ori.
Rotu: Tilastohevonen alias risteytys; joko friisi-tinker tai friisi-paint. Jouhet ja vuohiskarvat ovat kyllä aika vähäiset jos ajattelee, että olisi kahden tumppujalan risteymä... Mistä sitä ikinä tietää kuitenkaan, onneksi tämäkään ei ole oikea hevonen.
Väri: Musta tai mustankirjava, riippuu miten katsoo. Siis kun geneettisestihän kaikki valkoiset laikut ynnä muut ovat valkoisia merkkejä...
Muuta: Töpö oli ikuisuusprojekti, jonka kuitenkin sain valmiiksi. Aloitusvuotta en muista mutta käytin silloin vielä vanhaa kameraani, enkä tajunnut kuvaamisesta juuri mitään, jos nykytilanteeseen vertaa. Onneksi kököimmät kuvailut ajoittuvatkin ajalle kun tämä koni oli vasta ihan kesken.

Yksi asia josta pidän tässä kustomissa on se, miten sulavasti olen saanut massailtua, ilman että massojen rajat paistaisivat silmille. Avainasemassa oli neula, jolla tökin turkkitekstuurin, karva kerrallaan. Toki se näkyy mm. kyljissä, mutta monessa kohtaa omakin silmä huijaantuu ihan hyvin.

Korvat on uusittu täysin, naamasta tehty kyömy ja turpaakin olen pidentänyt (ja lisännyt ne lihakset joita hevoset käyttävät samalla lailla kuin ihmiset sormenpäitään). Alakaula on, lapoihin, kylkiin ja vatsaan lisätty massaa. Häntä on uusittu täysin. Orikalusto on käytännössä tehty uusiksi myös, lisäksi hanuriin on lisätty puuttunutta anatomiaa. Vasen etujalka suoristettu ja siihen on kiinnitetty silkkimassainen tuki. Kaikkiin jalkoihin lisätty vuohiskarvat ja kaviot on pidennetty.

Mustavalkoinen se on siksi, koska musta on helppo väri ja valkoiset merkit mustassa elukassa näyttävät hyviltä. Merkkien rajat eivät ole joka paikassa ihan sitä mitä nyttemmin tekisin. Yksi iso juttu jolla sain Töpöön eloa oli se, kun kerrankin häivytin värejä ennen vahvempia sävyjä - toisin sanoen aloitin esimerkiksi turvan pigmentittömän sävyn maalaamisen vetisellä maalilla, josta sitten etenin paksumpaan maaliin. Samalla tekniikalla sain hännän sävyt ja tekstuurit esille - ensimmäinen nykyisin käyttämälläni muotoilutekniikalla (muovailutikku ja kostea öljyvärisivellin) maalaamani häntä...

Naamaan oli pakko tehdä valkopäälaukki, koska, öö, olen jo tehnyt selväksi tykkääväni suuresti kyseisestä merkistä. Tykkään kuitenkin sekä sinisten että tummien silmien maalaamisesta, joten Töpölle kelpasi tehdä molemmat. Sävytykseen saatoin käyttää Derwent Inktensejä.

Lakkapintaa ei Töpössä ole muualla kuin kiiltävissä paikoissa ja kohdissa, joihin olen käyttänyt noita Inktensejä. Louvren tuubiakryylimaalit itsessään tuppaavat olemaan aika kivoja sekä tunnultaan että näkymiseltään.

Syy siihen, miksi Töpön kaviot ovat ylipitkät, on se kun se on olevinaan vähän huonolle hoidolle ja vähälle liikunnalle jäänyt otus. 

















Personal halter, joka ei saisi eksyä kuviin kovin paljon... On niin kökkö.


































Nyt kun mietin niin en tiedä miksen kuvaa tätä useammin. Varsinkin naamastaan on kuvauksellinen hän. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Danke schön, tämä blogi ei ole saksalainen kylläkään.