maanantai 17. huhtikuuta 2017

Ruumana

Nimi: Ruumana
Valmistaja/malli: Merkitön kiinakoni.
Nykyään: Tummanrautias tilastohevostamma.
Kustomoija, ajankohta: Afuze, ehkä 2010.
Koko/mittakaava: Little bit.
Sukupuoli: Tamma.
Rotu: Tilastohevonen; tiedoston mukaan seassa olisi mahdollisesti ainakin friisiä, jotakin ponia (Ruumana on pieni) ja ehkä akhaltekkiäkin.
Väri: Tummanrautias, jouhet punaruskeat. Silmät oranssit!
Muuta: Teknisesti köykänen, mutta hevosena kiintoisa. Tykkään itse (ehkä myös pienoismallailuhistoriani ansiosta, tirsk) paljon kaikesta 'rumasta', minkä takia minua viehättävät tällaiset alkukantaisen ja epämääräisen näköiset hevoset enemmän kuin jalostetut tai yleisesti jaloina pidetyt rodut (arabit ja puoliveriset...). Toisin sanoen hintelät kaulat suunnilleen köyryselkäisellä hevosella näyttävät hyvältä. Olisikin muuten hupaisa yhdistelmä: jokin poni ja akhaltekke. Jee. Siis jos se ponirunko perisi sen ruikkutekkikaulan ja vielä kornin ilmeenkin, olis nom.

Ruumanan massana oli DAS ja maaleina Lefranc & Bourgeoisin matat purkkiakryylimaalit.

Tiedostossa Ruumanan luonteeksi on mainittu voimakkaan tasoinen äkäisyys. Se on vanha emätamma ja työskentelee ratsastuskoululla tuntiponina, jota juuri kukaan ei ratsukseen halua mutta jolla jonkun silti pitää aina mennä. Se klassinen "tämä sopii vain osaaviin käsiin" -juttu siis. Tosin Ruumanan kohdalla ne ongelmat eivät varmaan ikinä loppuisi vaikka mitä tekisi, ei vaikuta ihan terveeltä otukselta hän. Varsansa Ruchi ei saa myöskään liikaa hoivaa osakseen, ja emän ollessa äksy on varsa sitten jostakin syystä arka kuin mikä.

Tahdon tehdä tällekin joskus remake -version, siis parannellun kustomin samaa yksilöä esittämään. Olisi ainakin mahdollista sikäli kun nykyisin tykkään vuolla Schleicheistä muoveja irti enemmän kuin hiukan.  



























































Kulissijuttuja; pidin konia näin, kun otin ylemmän kuvan.





Ruumanakin on lisäkuvien tarpeessa, mutta kai noillakin jotain informaatioarvoa toistaiseksi on. Ja sanonpahan, että tykkään kuvata hevosmalleja kun niiden pää on tungettu täyteen remmejä (toisin sanoen muotoja ei näe sieltä alta ollenkaan)... Ruumanallakin syy on siinä kun se on ammattitason purija, joten tarinallisesti sen purukalustolta suojaudutaan vähän aina kun on riski tulla syödyksi.

Nuo harvat luonteeseen liittyvät sepustukset ovat vilauksia yhdestä pienoismaailmastani, josta en mielelläni paljoa kerro... Jos ei ole mitään kunnon syytä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Danke schön, tämä blogi ei ole saksalainen kylläkään.